Saanko sua ajatella?
Taas on vaihteeksi perjantai. Sen huomaa jo heti sängystä noustessa. Tässä päivässä on jotain erityistä. Perjantaipäivänä kuunneltavaksi sopii erityisen hyvin Zen Cafén ensimmäinen levy.
Zen Café: Sella
Rullaillen
Tuli tänä vuonna tehtyä rullaluistelukauden ennätys. En ole koskaan aiemmin päässyt jo maaliskuussa luistelemaan. Eilen sain päähäni viedä talvitakit kellariin ja tuoda parveketuolit ylös ja ajattelin samalla vaivalla napata luistimet mukaan. Koska aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja ilma oli muutenkin kesäinen, niin päätin tehdä ihan pienen koeluontoisen lenkin pihalla. Tietäähän sen mitä tapahtuu, kun pitkästä aikaa pääsee luistelemaan – ampaisin saman tien vähän pidemmälle, ehkä reilut 15 kilometriä tuli pyyhällettyä. Lopputulos: alaselkä kipeänä, perse hellänä, reidet hieman arkana ja suupielet korvissa. 
Olosuhteet eivät olleet vielä parhaat mahdolliset. Kaduilla on siellä täällä puhdistamattomia pätkiä ja jo puhdistetuillakin pätkillä on aika paljon hiekkapölyä ja muita pieniä roskia. Sen huomaa myös – ikävä kyllä – rullaluistimien kunnosta.
Ukko Ylijumala, jos luet tätä blogia niin, tilaisin yhden pikaisen, mutta pölyt huuhtovan sadekuuron pk-seudulle, kiitos.
Otsikoinnin jalo taito
Näin keskellä viikkoa on hyvä ajatella iloisempia asioita, kuten viikonloppua. Perjantaipäivänä ihmiset ovat keskimäärin paljon iloisempia kuin muina arkipäivinä. Kahvitauot venähtävät, kerrotaan vitsejä ja koitetaan hoitaa työt nopeasti alta pois, jotta päästäisiin viikonloppuvapaalle. Nähtävästi sama ilmiö pätee toimittajiinkin. Viime perjantaina Taloussanomissa säikyteltiin lukijoita hyvin vaarallisen kuuloisella syöpäsairaudella.
Artikkelin lukemisen jälkeen uhkakuva kuitenkin osoittautui ankaksi.
Aamulehti puolestaan teki kuroset. Otsikossa kuvailtiin kaksimielisesti Matti Vanhasen hallitusneuvotteluita.
Otsikon yhteyteen liitetyssä kuvassa hän näyttää epäilyttävän tyytyväiseltä. Vaikka ei pitäisi pilata hyvää tarinaa faktoilla, niin voin paljastaa, että Aamulehden artikkeli on kirjoitettu oikeasti jo keskiviikkona.
Puistopubi on avattu!
Joka keväinen ja odotettu tapahtuma on koittanut. Tänään tein ensimmäiset havainnot naapuripuistossa kesän viettävistä pultsareista. Juhuu! Kavereiden kanssa olin ehtinyt jo hieman huolestua kuinka he selvisivät talvesta. Vaikka lumet olivat sulaneet ja aurinko ehtinyt paistaa monta päivää, niin heitä ei ollut ilmaantunut. Tänään kauppareissulla havahduin iloiseen puheensorinaan ja pullojen kilinään. He ovat täällä taas. Tervetuloa!
Kännihuumoria
Ryyppäys on hauskaa, siis kohtuullisesti harrastettuna tietysti. Kännisille ihmisille on myös hauska nauraa ja varsinainen katharsis on, että ihmiset esiintyisivät humalassa kansallisessa televisiolähetyksessä. Tähän tarpeeseen on nykyteknologian avulla helppo vastata. Remontti-Reiska on sympaattinen televisiojuontaja, mutta erityisen sympaattinen hän on hidastettuna. Ylempi videopätkä oli mainittu eilen Hesarissakin.
Alkuperäinen:
Jatko-osa:
Ei helvetti 
Näitä lisää!
Aurinkoinen sunnuntai
Tänään oli todella hieno päivä. Ei vain pystynyt olemaan sisätiloissa. Lähdin vähän pyöräilemään ja otin kameran mukaan. Alla pari räpsyä, tai taidekuviahan nämä oikeastaan ovat. Ensimmäinen symboloi lentokonetta taivaalla ja toinen puolestaan puhuttelee niin vahvasti, että sydämestä kouraisee.
